Mikkelist lähtö aamuste Lahte kohre meinas viivästy, ko löytys nii hyvä kaffila - Ramin konditoria. Siält hankitti reisusyämiseks solmunmuatossi pulli, mitkä ol voittanu pullien suamemestaruure. Oikkia voittaja!
Koirakiven tiätöitte ja kumartavien koivuje ohitte ajetti Savost Päijännet kohre. Ennen ko löytys oikkia suunta Lahre suurest kaupunkist, piti ens opetella asennoituma väähä suurpiirteisemmi. Kaik o suhteellist, sanos filosofi jo kaua sit. Mahtok hän tarkotta myäs liikennevalojen suhteellist vihreyt ja kiälletyist ajosuunnist vinkkavie liikennemerkkie tulkinnavarasuut?
Ei ol toist keikkapaikka, mikä sais viarailijan tuntema ittes niin Tähreks ko Sibeliustalo! Heti pukukopi ovel see säkenöimine alko. Takahuaneis ol soffat, wlanit, omeni valmiks palotettunas, sämpyli kymmenittäis.
Muistin valla hyvi, et Sibeliustalon sali näyttä sisält vähintäski Allure of the Sea -ristelijän promenadilt (onk joku käyny?) Mut kyl sen muhkeus ain vaa yllättä!
Täsä sama hiano sali - esiintymispöntön takka. Sinine alavalo färjä siäni ja pilveäki, lava etualal hiippaile yks siili. Kuvas näky myäski, mitä keikkailija tartte keikkailemisse: mukin, mythonin, knipun kirjoi ja käsikirjotuksenki - siit syynäilen ain välil mitä pit sanno ja mitä sen jälkke. O mukava huamata, et kiärtämise myät yhä harvemmin tartte sivuilles vilkuil. Pualsala o asiat siirtyny mun päähä, vaik olen ain luullu, etten mittä ulkko opi.
Ihmissi tul paikal niim pal, etten kehta sannokka. Sanon kumminki. Tuhanne! Ei voi lahtelaiste sivistyst riittäväst ylistä. Ja kuulemma oli mukan joku sivistyny loimaalainenki. Tosa näky muutamaise nätti niska ääni-, valo- ja saippuakuplaohjainpöyrän takka kuvattunas.
Siilimiähest täyty ain raportoir, see on tärkkiä hetki, ko keikka lakka ja siili kulke. Sibeliustalos mee saatti eliittisiilinaine hoitama siilimiähen tyät. Ohjelmapäällikkö Nymanin Minna jätti 20 sekunniks johtotehtäväs ja autto siilin hiippailema pois lavalt. Kiitos taitavast suarituksest! Siilinaist saa äärmäise harvo linssi ette, täsä olis teil nyy tarjol lämpökameran kuva verhon takka, tositoimist!
Lahtelaisil kuulijoil olis kaikil tarvinnu jakka mitalit, joka ainual! Niin saippukuplivaise hyvä miäl mul on heijän villist ilost ja juur oikkia-aikasest harttast hiljentymisest.
Ja viäl viimetteks pakollline, jännittävä ain-samalaine lavakuva! Vaik kaik muuttu, ni mun tanakka lava-look pysy!
Lopuks jäin viäl ihmisten kans sanoi vaihtama ja nimmaroittema. Laitin jokasse kirjaha päivämääräks 28.3.11, ennenko toiseks viimesen kohral huamasin, et päivämäärä onki väärä. Korjasin salamana tilantte ja vetäsiin päiväks 29.11.30. Antteks vaan Terhi (ja nee kaik muut.) Nyy olen oppinu, et tänä on 29.3.11. Paitsi et see tais juur muuttu.
***
Huamen Turkku. Kuin kaunis sana see onka. Olektee ajatellu? Huamen pääsen Turkku!