Kodiksamia-kirjallisuuspalkinnon 6 mainiota ehdokasta julki

Julkaisuvapaa TIEDOTE 2.12.2025

Kodiksamia-kirjallisuuspalkintoehdokkaat 2025 saavat muistamaan kuinka loputtoman kiehtovaa on saada elää täällä

Kodiksamia-kirjallisuuspalkintoehdokkuus on myönnetty kuudelle tärkeälle teokselle vuosittain marraskuusta 2011. Palkinto jaetaan yhdelle merkitykselliselle elävälle tai kuolleelle, uudelle tai klassikolle, suomalaiselle tai ulkomaiselle kirjoittajalle, kauno- tai tietokirjailijalle, lastenkirjailijalle tai vaikka lehden päätoimittajalle. Tärkein palkitsemisperuste on unohtumaton lukuelämys. 12.12.2025 julkistettavalle voittajalle luovutetaan henkilökohtaisesti Kodiksamia-palkinto, 30 000 ohraryyniä. Raadin ainoa jäsen ja palkinnon perustaja on runoilija Heli Laaksonen.

Kodiksamia-palkintoehdokaslistoille valikoituu sekalainen, laadukas sorttimentti kirjallisuutta. Jokainen teos on ihmisen kirjoittama kirje toiselle ihmiselle, jokainen niistä kuvaa omalta ainutlaatuiselta kantiltaan, millaista on olla täällä. Ottaisipa mahdollisimman moni lajitoveri näitä kirjeitä käsiinsä, lukisi niiden viestit, sulattaisi ne omiin ajatuksiinsa. Myötäiloa, myötäsurua, viisautta, läikähdyksiä syntyy pienistä mustista kuvioista valkoisella paperilla – lukutaidon ihme!

Vuonna 2025 mukana on kaksi romaania, yksi runokirja, yksi kuvakirjamainen tietokirja, yksi eepos – ja yksi laadukas harrastelehti. Ehdokkaista kaksi on ulkomaalaista: toinen Ruotsista ja toinen Virosta.

Kodiksamia-kirjallisuuspalkintoehdokkaat vuodelle 2025 ovat seuraavat: Urmas Vadin romaani Kuun toinen puoli (Enostone 2025, suom. Petteri Aarnos), Roope Lipastin veijariromaani Luutnantti Ströbelin istumajärjestys (Atena, 2024), Rakennusperinteen ystävien Tuuma-lehti (Rakennusperinteen Ystävät ry – Byggnadstraditionens Vänner rf, vuodesta 2001-), Kristin Lidströmin lintukuvakirja Vi är fåglar. En bok om att vara fågel bland fjädrar, ägg och kvitterbuskar. (Natur&Kultur, 2025), Tiinaliisa Multamäen runokokoelma Routaraja (Hiutale Kustannus 2025) sekä Juha Jyrkkään Rauni – länsisuomalainen eepos (Salakirjat 2025).

Kodiksamia-ehdokkuuksien perusteet 2025:

Viron lukulistojen ykkösenä keikkuva, itse omat kirjansa julkaiseva Urmas Vadi on kirjoittanut hauskan, riipaisevan suurromaanin Kuun toinen puoli (Enostone 2025). Viron presidentti Alar Karis – lukumiehiä – valitsi vironkielisen alkuperäisteoksen Kuu teine pool omaan lempikirjahyllyynsä hyvästä syystä. Kuun toinen puoli tarinoi, hassuttelee, vakavoituu, ymmärtää ihmisen mielenliikkeitä. Se kuvaa yhden perheen elämää Viron viimeisimpinä vuosikymmeninä, ensin neuvostoajan surkuhupaisia pysäytyskuvia, sitten vapaassa Virossa elämisen kommervenkkejä. Teoksen on kääntänyt luonnikkaasti Petteri Aarnos.

Rakennusperinteen ystävien Tuuma-lehdet ansaitsisivat joka ainoana vuotena Kodiksamia-kirjallisuuspalkintopaikkansa. Tyylikkäin, havainnollisin kuvin varustettu Tuuma tarjoaa faktaa, ymmärrystä ja tervettä asennetta kuin paraskin tietokirja. Vanhojen rakennusten hoitoon perehdyttävä tietopaketti on harrastajalehtien aatelia. Tuumat sisältävät teräviä pakinoita, luotettavia vinkkejä, verrattomia asiantuntijakatsauksia maitomaaleista savirappaukseen, isoäidin ajan huonekasveihin ja pihaporttien muotokieleen – aina huolitellulla, elävällä kielellä kerrottuna. Katariina Entonen, Viri Teppo-Pärnä ja laaja, lahjakas avustajajoukko yllättävät lukijansa iloisesti numerosta toiseen jo vuodesta 2001.

Roope Lipasti – Suomen hauskimmistoa – kiikuttaa lukijansa 1600-luvun Turkuun määrätietoisin, innokkain ottein kuin matkaopas asiakkaansa Marmarikseen. Luutnantti Ströbelin istumajärjestys (Atena, 2024) viihdyttää ja viisastaa. Aistivoimainen kuvaus tuo makkarat, kastanjat, vastapaistetut leivät lukijan pöytään, Turun tuomiokirkon holveissa kajahtelevat herjahuudot kuulijan korviin. Lipasti selvittää helmenkirjonnat ja kidutusvälineet kadehdittavalla eläytymiskyvyllään. Tarinassa korostuu kiehtovasti myös lukutaidon voima. Vitsikäs romaani hillittömän upseerin ja hieman pölkkypäisen apupojan vaiheista on vuoroin puistattava, jännittävä, romanttinenkin.


Kuvittaja, muotoilija, lintuentusiasti Kristin Lidström on kirjoittanut ja kuvittanut lapsille ja kaikin ikäisille mitä sielukkaimman lintukirjan: Vi är fåglar. En bok om att vara fågel bland fjädrar, ägg och kvitterbuskar. (Natur&Kultur, 2025). Teosta ei ole suomennettu. Nimen vapaa käännös kuuluisi: Me olemme lintuja. Kirja siitä, millaista on olla lintu höyhenineen, munineen, laulupuinemme kaikkineen. Yksinkertaiset, vahvat virkkeet ja ekspressionistiset liitumaalaukset kestävät katselukertoja aina ja aina vain. Lehtokurpan ylilento metsäpolulla auringon laskiessa on tarkalleen oikean värinen. ”Me, jotka säästymme syödyksi tulemiselta, voimme jatkaa syömistä”.

Tiinaliisa Multamäen esikoisrunokirjassa Routaraja (Hiutale Kustannus 2025) on ajatusvoimaa, pohjoista ulottuvuutta, kirkkaita lauseita, muistin katoamista, yritystä nähdä samean arjen lävitse, muistotilaisuudessa ”veisaamme vaikka kukaan ei halua laulaa”. Se kuvaa aikuisen lapsen ja raihnaistuvan vanhemman suhdetta, surun ankaruutta, sen hellittämistä, valoa. Teosta kuvittavat Anni Misinsarvan vaikuttavat piirrokset ovat linjassa runojen kanssa: mustan maan tuntua mustassa tussiviivassa. ”Nyt voi jo kokea osaavansa, tietävänsä niin paljon, ettei kaikkea tarvitse kertoa, voi katsoa vierestä, kun toinen kerää omat virheensä, juoda tuntikausia teetä, käyttää villasukkia myös kesällä.”

Juha Jyrkkään Rauni – länsisuomalainen eepos (Salakirjat 2025) esittää rohkeasti, miltä kuulostaisi, jos Kalevala pohjaisikin läntiseen kansanrunoperinteeseen. ”Ruvekkasma, rohjekkasma, älkäm ääntämmä hävekkö, älkäm sialua hävekkö, vaik on lapset laulamasa, pikkuset pirisemäsä, heikot virret heittiöllä.” Jyrkäs on koonnut alkuperäisistä länsisuomalaisista kansanrunoista muhkean runoelman kehyskertomuksineen (464-sivuinen, kultakoristeltu teos). Kulmikas länsimurre kuljettaa runotarinoita eteenpäin Varsinais-Suomessa, Satakunnassa, Hämeen Härkätiellä, Pirkanmaalla, pohjalaisten tuvilla, Oulun kulmilla. Jyrkkäällä on villitsevä, viitseliäs, sensuroimaton ote läntisiin tarinoihin ja runoihin. ”Tähän lauluni lopetan, lukun suullen leiskahutan. kellä on nyt lauluvuoro? Ketä laulaa seuraavaksi?” (Sitaatit Hämeen Ritvalan helkavirsistä).

*

Onne ehrokkail – ja kiitos hyvist kirjoist! Jokainen lukija voi valita itse oman Kodiksamia-palkintonsa oman pääsi. Älä tyydy muiden palkintojulistuksiin. Valitse itse kuusi kirjasuosikkiasi ja jaa ne muiden kanssa - pidät samalla kirjallisuutta otsikoissa ja ajattelutaitoja hyvässä huudossa.

***

Kodiksamia-kirjallisuuspalkinnon nimi juontuu syntysijoiltaan Kodiksamin kylästä, Rauman Lapista.

Ensimmäisen Kodiksamian vuonna 2011 sai Tapio Koivukari romaanistaan Ariasman – Kertomus valaanpyytäjistä. 30 000 ryynin palkinto ojennettiin 2012 Eeva Kilvelle teoksesta Kuolinsiivous. 2013 Kodiksamian vastaanotti runoilija Lealiisa Kivikari teoksestaan Talo Kalliosaarella. 2014 palkittiin Juha Hurmeen Nyljetyt ajatukset, 2015 romaanikirjailija Unto Seppänen Kyynäräisen Sohvi ja kylänrieha, palkinnon otti vastaan hänen poikansa Esa Seppänen. 2016 voittaja oli Olli Heikkosen runoteos Regional-express, 2017 Katja Kallion romaani Yön kantaja, vuonna 2018 palkittiin Janne Saarikiven esseemäinen puheenvuoro Suomen kieli ja mieli, 2019 Johanna Venhon romaani Ensimmäinen nainen, 2020 Meiju Niskalan kuva-sana-teos Kun syvään hengittäminen ei riitä ja 2021 Jaan Kaplinskin postuumi runokokoelma Ilta tuo takaisin kaiken (suom. Anja Salokannel ja Pauli Tapio). 2022 kodiksamiapalkittiin Petri Keto-Tokoin ja Juha Siitosen Puiden asukkaat – Suomen puiden seuralaislajit (Gaudeamus 2021). 2023 Kodiksamian sai Kaarina Silmunen tietokirjallaan Löytöretkellä Baltian luonnossa ja vuonna 2024 Reetta Niemelän ja Pete Revonkorven kaikenikäisten kuvakirja Kun kiipeän kirsikkapuuhun (Sammakko 2023).

Heli Laaksonen

www.hulimaa.fi