Kaikenkaltassi kirjotuksi

Laaksose Helin kynäst

reisujutuist päiväkirjoihi.

Käys tääl lukemas,

jollei muuto aik kulu.

Heii vaa ja tervetulo! Täsä sitä nyy olla: runoilija Heli Laaksosen & Sanatoimisto Hulimaan sivuilla. Tutustu taustoihin, katsasta keikkameiningit ja ui uusiin kuulumisiin. Teoksia saa kirjakaupoista vähintäänkin tilaamalla. Päivänpolttavia kysymyksiä voi esittää sähköpostitse: tuottaja(a)hulimaa.fi. Pirä ittes ilosena!

 

Heli Laaksonen 2020. Kuva: Suvi Elo. Paikka: Rauman Lappi


...ja kaik o nii ennalt arvattava, ni heti perun sanani!

 

En ol ikinä ollu tulevaisuure ystävä, vaik tiärän et sen vastustaminenki on kertakaikkise lapsellist. Sen pahin puali o se, et yhtä ei tiärä mitä tule. Siin miäles menneisyys ja tämä hetki on pal käyttäjäystävällisempi. Nyy ko tulevaisuus tuli niinko hullupoik kruunu pääs meijänki pelloil ja laitto toiset ihmiset henkevaara, toiset ihmiset raatama ko hullut ja kolmannet istuman koton vail mittä älyllist taik elannollist tekemist, mää voin sanno, et
ENK MÄÄ SITÄ SANONU, ei ol tulevaisuutte mittä luattamist!


Mun kohrallani elämä on kyl nyy muutoksen keväänäki ollu mones kohta niinko enne: olen enimmäkses ittekseni, suunnittelen päivä- ja puuhajärjestykset oman pääni mukka, luven, kirjotan ja maalaan. Elannon kans o aika lail erilaist toisaaltas. Runokeikkakalenter o näil näkymi elokuuhu saak vitivalkone - peruuntus yks tärkiä keikkasatsi keväält ja muutamainen kiva esiintymine suvemmalt. Tärkiä ja tärkiä... Tärkeys on tiätty suhteellist. Tärkeint olis yhteiskuntarauha, elos pysymine ja sen uure, erilaisen tulevaisuuren kans toimeen tulemine.


Muutamei hyvi puali ankeurest ja ajottaisest ahristuksest hualimat kevät on tuanu. Ikinä en ol näin pal ihmisil soitellu, vanha-aikkassi Ei-mul-ol-mittä-asia-puhelui. Muutaki hualenpitämist ja ylimääräst puali ja toisi hemmottelemist olen ihmisis nähny. 


Lissä kevässi uutissi voi lukke tutul taval pitemmin tualt Ajopäiväkirjan pualelt: www.hulimaa.fi/ajopaivakirja taik silmäillä mun someolemistani:
fb: Heli Laaksonen - runoilijan lukijakunta
ig: #runoilijahelilaaksonen


Hyvi kirjallissi uutissi kumminki: Ylen Runoraati o elvytetty! Mult tilatti sihe runo kans ja sen voi nährä YleTV2 Olohuanees 23.4. ja myähemmi vissii Yle Areenas. Lukuviikkoaki viätetä huhtikuus ja miälelläs ain: www.lukuviikko.fi


Mun uus kirja, mikä läks helmikuus painokoneissi, on painettuna mut panttivankina siäl jossain kirjapainon uumenis... Se on tilauskirja, mist mun on lupa sanno vaa, et hauska o... Se olis ollu kevään teos, mut nyy sekä mun et lukijoitten täyty vaa varrota. VOI HUAKAUS!

Mut: emme hellitä!  Hyväntuuline, järkevä ja varovaine meinink, sitä koitan itte pittä yl. Ja lukke kirjoi, niit ihani pakopaikkoi, pehmussi petei, hymykuappie syventäji, miälen mylläji. Lukke enemmän ko ikinä enne. Suasitan! Tulkka äkki terveiks takas, jos sairastutteki.


Valosa kevätmiält,

 

Heli

 

 

 

(Ventspilsin vapaasatama 2020. Kuva: HL)


Tul uus vuas, tul uus vuaskymmenluku kummosel paatil vaa!

En voi sen valmiimp olla, ko olen.


Alkuvuas kulu läntises Latvias,
kirjailijaresidenssipaik siäl o hyväs käytös.
http://www.hulimaa.fi/laaksonen-lausuu-latviassa


Keskivuas o jo sovittuna. Ja se tuleki olema jännä!
Kirja-alal teen jotta, mitä en ikä enne.
Enemppä en voi kertto ennen kevät taik munt keitetä ja paisteta.

Loppuvuas... ei ol koska mul auennu erityisen selvänä silmie eres, mut näi sumust ei ol 20 vuatte ollu.
En sano enkä ennusta mittä.

Mut kannustan: jos kirjat ja kirjallisuus on teil rakkai,
kuluttaka kirjakaupan ovi, lukuaikapalvelujen porttei.
Viäl uut ja arvaamatont Aurinkoporkkanavett saa
paperina ja diginä,
itteluettuna äänikirjana ja ittekirjotettuina kirjaimina,
mp3:na ja cd:nä,
lukuaikapalveluist ja kirjakaupoist, vaik tualt:

https://www.vanhanraumankirjakauppa.fi/tuotteet.html?id=27064/


       

Aurinko. Porkkana. Vesi. WSOY 2019. Kansi: Emmi Kyytsönen

 

Heli

 


Aurinko. Porkkana. Vesi. "Runoja kaikesta tärkeästä ja aikamme hulluudesta". On kulunu 8 monimutkast vuat erellisest, aikusil kirjotetust runokirjast - ja olen perhos-lintu-vaahteransiämen-miälel siit, et sain kumminki viäl aikkaseks yhren, kokonaise omankiälise runokokoelma.


Aurinko. Porkkana. Vesi. ilmestys 12.8.19 ja sen saa tilata vaik heti nimmaroituna Vanhan Rauman kirjakaupast: https://www.vanhanraumankirjakauppa.fi/tuotteet.html

Olen siit äänikirjanki tiätty lukenu - perinteise cd-muatose, mut myäski lukuaikapalvelu Bookbeatin ja Storytellin pual diginä. Livenä runot kuule tiätty parhate runokiartueel, Aurinkokiarroksel!
 
 
Kansi (mist tykkään ko orava kävyst!): Emmi Kyytsönen. WSOY.


Nii: tiätty on tulos se runokiartue kans: Aurinkokiarros lokamarraskuus 2019!



Kuulin, et muatifärit on tänä vuan hempiä lila, kaino laventeli ja häivährysmäine roosa. Nii et täsä o uus kiartuejuliste, Wisa Knuutilan taitavast designikynäst: riakuvan oranssi, tulipunane, kultasenkeltane, villin sinine!

Näil eväil olen lährös kiärtämä. Aurinkokiarros o runoehtoon nimi.  Sama suameks: "S
anamaija Heli Laaksosen Aurinkokiarros on kirkasotsainen yhden-naisen-runoesitys, joka kiertää maata loka-marraskuussa 2019. Aurinko.Porkkana.Vesi. on silloin jo julki, siis uusia runoja, pulinaa, pyrkintää ja fundeerausta. TURKU! JÄRVENPÄÄ! LOIMAA! LAHTI! KUUSANKOSKI! SALO! PORI! HÄMEENLINNA! (Verkatehdas, ihan tosi!) HELSINKI! LOHJA! MYNÄMÄKI! YLÄNE! TAMPERE! Liput jo myynnissä."
 

Kato lipputiatoi ja kulkureitei: http://www.gramofoni.fi/konsertit/
 
 
Näkymissi - niin kirjakaupois ko tiän päälläki!
 

Heli
 
 

Tämmöselt se tuntu: hetki ennen keikal joutumist
(kuva lavastettu... Tähdet Tähdet -ohjelmas yleisöviaraana vaa.)
Kuva: Tiku / Ohjelmatoimisto Gramofoni

 

Vaik mun kevääni päälmäine pääasi on syksyn runokirja ja runokiartue kirja kainalos (kato: www.hulimaa.fi/keikat), ni kaike aja ja inno olen kuluttanu muuhu. Muitten tekstie mentoroimisse ja omie maalauksieni sutikoimisse. Lauri Tähkän Äärillä-kirjan ja Mäkimattilan Kyästin Valoina toisillemme -runokokoelman koostamises olen saanu olla fölis olkapää yli kurkkimas ja suuntaviivojaki sormel sojottamas.


Mentorin eli päältkattojan eli oikkiastas kustannustoimittajan tyä on kauhia sopiva mun ruumiin- ja miälerakenttel. Saa olla taiteellis-ajatukselliste asioitten kans tekemisis - mut oma sialu ei tartte sihen pesufatti laitta likkoma. Saa olla taustatekijänä valamas usko tekemisse ja seistä lintutornis seuramas, ko teos nouse siivilles.

Maalauksi o syntyny kans, ja niit on tänä vuan esil ens Tuusulan Erkkolas, sit Laitilan Maamme-gallerias ja koko suven Naivistit Iittalassa -näyttelys. 

 

Maalamine ja toisten tekstien peränkattomine ava ain ittessäki uussi luukui. On syntyny omiakin runoi. Onneks!
Kosk kirja ja runokiartue o lähempän ko aikoihi!

 

Men tualt Ajopäiväkirjast kuvi kattoma ja reippast lukema lisätäsmennyksi: www.hulimaa.fi/ajopaivakirja

 

Heli

Kuva: Tiku / Ohjelmatoimisto Gramofoni


 

 

Jos mää oikke avaruusasioi muistan, ni aurinkovuas meil on käsil joka vuas, se on kiartoaik kevätpäiväntasauste välil. Sian vuas on kiinalaiste miälest kans, ja he tykkävä, et sika tua onne. Kummose onne sika taik aurink mahta mul antta…?

(Sika on kuulemma rehelline, uskolline ja uuttera - mut helpost huijattava. Nyy tarkkan, Heli!)


2019 tasapainotella maalamise, runonkirjottamise ja lavoil kiärtämise välil. Olen toiveikkaan ko hirvikoira, jännityksissäni ko jänes: pysyk mun lukijakunt-kuulijakunt-kattojakunt mun fölissäni? Mun ei aut ko mennä päi vaa, tule sit ansalanka taik porkkanamaa.


Heti ensmäsenä pääsen koittama käpälieni kantavuut maalausten paris: Tuusulan taiteilijakoti Erkkola, siis runoilija J.H. Erkko, on kutsunu munt pitämä heil tairenäyttely. Olen maalannu ko hullu - niimpal vaan ko tämä niukka talvivalo o antanu myäte. Nyy teokset o valmein teit varte, ja 6.2.-19.5.2019 niit saa mennä aukioloaikoin kattoma. Osa maalauksist o myynnis, senkus kysy vaa. www.erkkola.fi kerto ain ajankohtassi kuulumissi. Vaik Tuusula on kaukan koto-Kodiksamist, olen jo sopinu muutamist taiteilijatapaamisist - iha elävänä eli suameks livenä olen siäl tavattavis joinakin päivin.

 


Näyttelyn nimi o Ilma luppa - siis ilman lupaa. Siäl o akryyllimaalauksi millo mimmosillekki pinnoil, installaatioi ja ready made -tairet (ton viimese mää oppisin meijä intendentilt, se kuulosta hianolt, mut tarkotta esimerkiks ojankaivuulappioitte maalaamist madonnan muatoseks...)


Muutamei muitaki näyttelykyselyi on tullu, mut paljasteta niit sit pikku hiljaksis. Tual loppusuvest päästä sit runohommi ja lavakeikkatoimi - pitkästpitkäst aikka isoil kirjaimil ja isoil ihmisil. 2018 ol mul lastenkirjoje vuas, niit julkasti kaikkiastas kolm. 2019 o meijä aikuste ihmiste aik - orottaka vaa!


Runokuulumissi kevän myät tarkemmi. Olkka kirkkaal talvivalomiälel kaik!

 

Heli

 

 

 

 

YKKÖNE! YKKÖNE! YKKÖNE!

Mul o siit nii hyvä miäl, et laitan sen tähän kolm kertta peräjälkke! Eläköön! Eläköön! Eläköön!

Runokirja. Ykköne. Kirjotin sitä 5 vuat, alotin heti ko Aapine ol valmis.


Runois 1 yhristävä teema o se, et ne o inspiroitunu numeroitte mailmast. Ei sen tähre, et olissin matemaattissi neroi - ei varjele, lyhkäne matikkaki mul ol 7, iha armost, ja kertotaulun oppisin 6:e ast, sen jälkke järki pysähtys. Mut sen tähre, et numerot näyttäyty mul tyyppein, hahmoin, tarinoin, historiallisin vinkkein - ne o meijän kiäle vanhimppa ainest, esi-isät lähettä meil tervessi vuastuhansien takka, ain ko me sanota 1-2-3!


Anne Vasko on kuvittajana, kustantajaks ilmottautus WSOY.


Ykköses ei ol sivunumeroi - ne saa kraapusta itte. Semmoset 50 sivu siin kumminki o ja kolmisenkymment runo. Kirjan lopus, sivun 46 tianoil, o numeroessee: mist lukusanat o meil tullu, kummotti ja kui numeroi on käytetty retoriikas ja sananparsis ja satuhetkis. Essee o suameks!


Ajattelin Ykköst tehres yhtaikka monemoissi lukijoi, aikussi ja mukuli ja mukulmaist miält aikuiste sisäl. Ja erikses viäl rakastunei. Sen verra hemppiöi runoi tul muutamaine, riahakkaitte joukko. Rytmin ja mitan kans olin tarkkana. Ja tiätty lounaissuamalaist murret ajattelin. Mil se säily, jollei omat pirä sen puali, käyttämäl, kannustamal, rakastamal?


Ykköses o rakastune hirve 4 polve. 8:n teko-ohje. Ja sitäki ihmetellä, et mitäs o ihmisel 3? Yks syrän, yks napa, yks pää. Kaks korva, kaks silmä, kaks kätt. Mut mitä o ihmisel 3? Ykköne tiätä.

 

Ykköne-keikoi o pitki ja poiki, Taiteitte öis viuhun ja 9 muus paikas, käy syynämäs tualt: www.hulimaa.fi/keikat
Ja omat Ykköne-sivut on kans hyvä olla. Ajattelin koota sin pikkuhilja jos jonkimoissi lukusanaihanuuksi, knopei ja tehtävi Ykkösse: www.hulimaa.fi/ykkone

 
 

Tämä suvi o siis Ykköse suvi.

Lukeka kirjoi! Niist tule onnelliseks, se o satavarma!

Tuhatkertast hyvä miält teil kaikil! 

 

Heli

 


Kuva: Miikka Lappalainen


www.hulimaa.fi/keikat