6.12.2015 JULKAISUVAPAA


Kodiksamia-kirjallisuuspalkinto Unto Seppäsen ajankohtaiselle romaanille 67 vuoden takaa


Kodiksamia-kirjallisuuspalkinnon saa tänä vuonna Unto Seppänen (1904–1955) riemukkaasta ja viisaasta romaanistaan Kyynäräisen Sohvi ja kylänrieha. Teos on ilmestynyt Otavan julkaisemana vuonna 1948 – mutta on erityisen ajankohtainen näinä aikoina. Runoilija Heli Laaksosen perustaman Kodiksamia-palkinnon säännöt eivät estä palkitsemasta edesmenneitä kynäniekkoja, vain värisyttävällä lukuelämyksellä on väliä.

Värisyttävä elämys Seppäsen romaani todella on – sekä kielellisesti, tarinallisesti että filosofisesti.  Pulppuileva kerronta, kirjokantinen kieli, milloinkaan vanhenematon elämänhuumori... luettuaan Seppäsen kylänriehaa on monta päivää onnellisempi.

Romaani kuvailee eläväisesti Karjalan mailla 1900-luvun alkupuolella roihahtavaa kylänriitaa, jonka kiertävä hieroja Kyynäräisen Sohvi ihmissuhdetaidoillaan tyynnyttää. Kolhiintuneesta kahvimyllystä alkanut suuttumus suurenee raivoksi ja leviää laajalle. Juonenkuljetus kieppuu yllättävin kääntein. Se kasvattaa jännitteet laittamalla Sohvin rakentamaan salaa sopua, ensin kylän naisten välille, sitten miesten. Tässä toraisassa maailmankylässämme soisi Sohveja löytyvän. Supattavan, sovittelevan, hakemalla ratkaisuja jättäen kaikille oikeassa olemisen tunteen ja mahdollisuuden kunniakkaaseen anteeksipyyntöön ja eteenpäin jatkamiseen.

Karjalaisjuurinen Unto Seppänen oli Tulenkantajien yksi harvoista proosakirjoittajista. Hänen kielensä kuvallisuus, aistivoimaisuus ja kuumaverisyys eivät jää jälkeen Katri Valalle tai Uuno Kailaalle. Kielestä huokuu läpi karjalainen sanataituruus ja vanhan kansan tarinankerronnan lahjat. Kylänukot lausahtavat viisauksiaan, ”kuin olisivat heittäneet munalukkoja järveen, kuului vain lyhyitä sanapulahduksia: Puukonterä on miehen yhdestoista sormi!” 

Elämänasenne on Seppäsen romaaneissa valoisa ja mielen ymmärrys korkea. Liian pienissä ympyröissä ja tapahtumattomissa talvituvissa elävien ihmisten synnynnäinen halu hakea jännitystä yltyy – jollei muuten niin eripuraa lietsomalla. ”Kohoitetut väliveräjät ovat nyt muuttuneet kylän riita-aidoiksi, joiden takana herja hiiviskelee. Avaraa Lohelan kylä ei enää olekaan, ainoastaan aitauksellinen ulvovia ja toisiaan ruotivia akkoja. Heinä näkyy kellastuvan heidän ympärillään kesken kasvunsa. Viha syö teidät kaikki kohta ruttuun, muututte haamulaisiksi ja miestenne on alettava katsella arkkulautoja uusia kolkkoja kotejanne varten.

Valitettavan varhain kuollut kirjailija Unto Seppänen loi uraa päätoimittajana Kouvolan Sanomissa sekä pakinoitsijana ja näytelmäkirjailijana. Seppäsen tunnetuimpia kirjoja lienevät Myllytuvan tarinoita sekä sydäntä särkevä karjalaiskuvaus Evakot. Hän on saanut useita valtion kirjallisuuspalkintoja.

Seppäsen kirjoja on yhä saatavilla kirjastojen varastohyllyistä ja divareiden aarrelaatikoista. Hänen teoksensa soisi löytyvän uudelleen ja tuovan lukeviin koteihin lystikkyyttä, kansanjärkeä ja tunneälyä. Niissä olisi ainesta myös väkevien teatterikappaleiden pohjaksi. Kyynäräisen Sohvi huutaa dramatisointia, kuin myös hulluniriehakas Vieraan kylän tyttö tai Iloisten ukkojen kylä – joko nykypäivään sovitettuna tai tenhoisana epookkina.

Kodiksamia-kirjallisuuspalkinto – 30 000 ohrankryyniä – ojennetaan juhlallisesti Unto Seppäsen pojalle Esa Seppäselle yksityistilaisuudessa sopivana hetkenä.


****

Muut Kodiksamia-kirjallisuuspalkintoehdokkaat 2015 olivat Niillas Holmbergin runoteos Jos itseni pelastan itseltäni (Palladium Kirjat 2015), Hannu Niklanderi esseet Kuinka saa sanoa (Robustos 2015), Birgitta Bouchtin selkokirja Katten i Ediths trädgård (Lärum-förlaget 2011),  Tuomas Marjamäen elämäkerta Kummeli - Erittäin hyvin sanottu. (Docendo 2015) ja Hannele Klemettilän – Laura Jaakolan tietoteos Mansimarjasta punapuolaan. Marjakasvien kulttuurihistoriaa. (Maahenki 2011)

 

****

 

Kodiksamia-kirjallisuuspalkintoehdokkaat ja voittajan nimeää yhden-naisen-raati, runoilija Heli Laaksonen. Palkinnon nimi juontuu syntysijoiltaan Kodiksamin kylästä. Kodiksami on eloisa kulmakunta Rauman Lapissa kesäkahviloineen, himmeipihoineen ja Memorial-puistoineen.

 

Ensimmäisen Kodiksamian vuonna 2011 sai Tapio Koivukari romaanistaan Ariasman – Kertomus valaanpyytäjistä. Seuraavana vuonna 30 000 ryynin palkinto ojennettiin Eeva Kilvelle hänen teoksestaan Kuolinsiivous. 2013 Kodiksamian otti vastaan tasavallan presidentin itsenäisyyspäivän juhlassa runoilija Lealiisa Kivikari teoksestaan Talo Kalliosaarella. 2014 palkittiin Juha Hurmeen Nyljetyt ajatukset.


Kodiksamia-palkintoraati muistuttaa, että jokainen lukeva voisi tehdä oman parhaat kirjat –listansa ja jakaa ajatuksia lempikirjoistaan muiden kanssa.


Heli Laaksonen


Lisää Kodiksamiasta: http://www.hulimaa.fi/kodiksamia


 

 


Kansikuva: Erkki Tanttu 1948 / Otava