Ajopäiväkirja
Runonkirjoittajan ajopäiväkirja on sanamaija Heli Laaksosen matkablogi, mielipidealusta, esiintymisraportti tai infokerho. Heli kirjoittaa ajopäiväkirjojaan menoista ja meinaamisista, keikoista ja kaikesta. Lue ilosilmäiset tai paniikintäytteiset kuulumiset - ja säntää vaikka itse runokaravaanin kyytiin!
Uus ammatti kuratoimisest?
- Tietoja
- Kirjoittanut Heli Laaksonen
Oi voi jos ihmise elämä oliski simmost, et see sais ain olla kuraattor!
(hiuka epäesteettine sana see on kyl, mialummi olissin esim. asfalttori taik soraattori)
Olen itte itteni ilmottanu kuratoima Lappalaise Miikkan huumorpitose suvivalokuvanäyttelyn Ilon kuvat - ja see vast mu ruumirakenttel sopi! Saan olla mukan miättimäs kuvi ja olemas jotta miält ja kuvittelema, kummone ulkoasu olis näyttelyl kaikkias paras. Hiuka hahmottelin julistettaki iha akryylifäreil. Ei see mittä helppo ol kirjotta saplunal esim. niinki monimutkane sana ko Miikka:
Kurattorin hommihi kuulu myäski viästittelemine ja see ei ol munst ikä ollu hullumppa! Laitanki ton al taas yhren tiarotte - jos vaik joku tykkäis tul kattoma. Avajaise o siis 21.7. Rauma Fåfängas Rauma, rock, rakkaus -festareil ja siäl näytetä kuvi heinäkuu loppuhu saak. Emmää muute erityisemmi itte niis kuvis ol esil, mut yhres kumminki o pyäröpaali ylämäkke lykkävä runonkirjottaja.
Nii, niist samoist RRR-festareist: siäl ol julkistettunas RAKAS meri-aihene runokilpailu, misä lupasin olla mukan arvioittemas Koivukarin Tapion ja Luasman Päivin kans. Nyy on kilpailuaik ohi. Melkke sata runo tul kaikkiastas, mist piän osa jourutti hyljämä, ko ei nee nourattanu säännöi (maksimissas 7 rivi merest määräaikka mennes). Olen saanu nee nyy nimettömiin ette, ja niis on KAUHIAN PAL HYVI RUNOI! Onneks ei tartte valita yht voittaja, ko sentä viis parast. Mut tyä siinäki. Viiskymment parast olis ollu helpomp.
Täsä lähipäivin niit luveta sit silmät sualast vet tulvillas!
Heli
Ilon kuvat saavat myhäilemään
Kuvaaja Miikka Lappalaisen myhäilevä valokuvanäyttely Ilon kuvat avataan uuden Rauma, Rock & Rakkaus -festivaalilla 21.7.2012. Näyttely on avoinna Rauman Otanlahdessa Fåfängan paviljongissa heinäkuun loppuun saakka juhlapaikan aukioloaikoina.
Ilon kuvat -valokuvanäyttely on syntynyt runoilija Heli Laaksosen vienosta toiveesta saada 40-vuotislahjaksi näytteille kokoelma hyvää huumoria ilmentäviä ja myhäilyä herättäviä kuvia. Rauman Lapissa elelevän Miikka Lappalaisen (s. 1957) kuville on ominaista pirskahteleva tilannekomiikka ja oivat vastakkainasettelut. Kuvat eivät ehkä saa kierittelemään naurusta lattialle, mutta hymyilyttävät vielä kotonakin.
Näyttelyssä tavataan kissa kalakaupassa, tahtia tamppaava orava ja jokeen lurahtanut traktori. Oman kokonaisuutensa muodostavat synonyymikuvat, jossa hämmästellään, miten aivan eri maailmoista olevat ilmiöt voivatkaan muistuttaa toisiaan: mummojen permanentit ja hahtuvakukat, marketin banaanitiskit ja kanoottikilpailut. Katsoja voi huomata myös, että väreilläkin on huumorinsa. Valokuvataulujen nimet ovat osa tärkeä kokonaistunnelmaa.
Miikka Lappalainen kertoo taustamietteistään: ”Koitan itse kuvauskohteita etsiessäni saada ahaa-elämyksiä – ja toivon katsojankin löytävän niitä kuvista. Aivan arkisissa maisemissa voi piillä hymykuoppa. Surmareportaasien ja pörssikurssien alamäkiuutisten vastapainoksi ihmisen on hyvä suunnata katseensa johonkin iloiseen ja keveään. Sellaistakin maailmassa on!”
Meren rannalla sijaitsevan Fåfängan paviljongin näyttelytilaan tulviva luonnonvalo päästää valokuvien värit ja sävyt oikeuksiinsa. (www.ffpaviljonki.fi)
http://www.facebook.com/pages/Rock-runo-rakkaus-festivaali/176956209079385
Sauna jälkke Tähthousu jalkka ja suvilaitumil!
- Tietoja
- Kirjoittanut Heli Laaksonen
Onk sääretty joku laki, kuin pal ihmine voi tul, men ja ol kahres vuarokaures? Mää luulen, et olen rikkonu laki näin kesäkuu viimesin päivin.
O nimittäis simmottos, ete mistä rauhalises-harmonisest runonkirjottamisest ol voinu puhhukka. Mää ole emännöitteny ensiltoi kaks ja omas huushollissan yäviarai ykstoist ja kiärtäny maakuntti ko lappuliisa ja hommannu ittellen kesähatunki.
***
Rahmanin Janin näytelm Saun, mink olen võrunkiälest kääntäny ja lämmittäny, tul vihro viime ensilttaha Kaevlan kansallisteatteris eli tual Laitlas: www.kaivolankesateatteri.fi.
Mee oltti juhlistamas sitä Janin kans perjanta 29.6., kannustamas näyttelijöi, jännittämäs ittiämme kualiaks ja hymyilemäs journalisteil ja kenel nyy vaa sattus pyytämänkä.
(Kuvas o lisäks Raivo Talve eli äärilahjakas Varjose Matt. Tämän kuvan ot Roosa Lehtonen, muut on Lappalaisen Miikkan kuvei)
Saun läks nyy pyärimä akselis ympär. Näyttelijä oliva hauskassi ja lavastus o vitsikäs ja vesi litimärkkä. Ja viäl parane, ko alkujännitys tost haihtu ko höyry löylhuanest. Muutamei arvioi o jo lehris ilmestyny. Turu Sanoma hiuka moittiski, mut päälmäiseks mul jäi siitäki arviost hyvä miäl silt kannalt, et tarkka see toimittaja ol kattonu ja kuulustellu esitykse ja oikke analyseerannu miälesäs. See on tekijäryhmän kunnioittamist simmone (vaik olis pari kehusana lissäki kelvennu. Länsi-Suomi sit taas kirjot niimpal kivaste!) .
Mut see täyty sanno, et nyy ko nee Saunan kuulusat alastonpuvut o aiheuttanu jonku verran kohu, mää ole hihitelly ittekseni miälesän, et kerranki-kerranki-kerranki, lakatti jänkkämäst siit, et mää kirjota MURRENÄYTELMI, mitkä on kirjotettu MURTTEL ja niis puhuta MURTTEL eikä niist sen tähren tart muut sannokka...
Siäl see Saun nyy pyäri ja olis tarkotus, et juur tee menissitte sitä kattoma. Nyy on 10 esityst viäl jäljel.
Erityist suihkina aiheut see, et mun tykönän ol kyläs kaks kokonaist yät Saunan kutsuviarai, eli koko Rahmanin perhe naapureines mukuleines päivines. Mul yäpys 11 ihmist! Arva vaa, olenk mää rynnistelly lainamas patjoi-peitoi-tyynyi ja kyselly, et kui monen ihmise ruaka mahtu yhtaikka uuni. Ja onk jotta simmost, misä ei tarvita mittä ruanlaittoäly, mut täyttä vattan kumminki. O. Ranskalaissi peruni kaupan pakastimest! Kauhi nälk on paras kokki, eik nii sanota! Kattoka nyy mitä on, ko o viarai ko Vilkkiläs katei:
Syämine ei tiätystenkä riitä, ko pit viihryttä muillakin tavoil viarai. Mee käytti kahreski Unescon mailmanperintökohtes eli tääl eteläise Lapi Sammallahre mäel ja sit Vanhas Raumas. Myäski Fåfänga hiakkarant ja Kiikartorn katotti ja Nokan Torppa ja Hongkong-tavarataloki viaraitte erityistoivomuksest. Hiano ol päästä sit viäl Saloniäme maatilal Laitlan Vaimaron puskihi ja saara itte IHANA Riitta esittelemä ylionnekkai lehmiäs-vuahias-hevosias. Heijä juustoki näyt niin tyytyväiselt. Kiitos sin!
Ko Saun ol saatu vauhtihi ja Rahman joukkioines läks Viron pual, mää rupesi valmistautuma seurava ensilttaha. Ja sit see tapahrus. Mää rakastusin. Housuihi. Haliko Rikalamäe Provinssiteatterin Tähthousuihi! Voi iirajeere, kui hyvi voi joku porukka tahko näytelmä! Istusin eturivis riamuittemas. Nyy mää menen viäl keskrivihi istuma ja kattoma ja sit takarivinki joku kert, et näen mahrollisimma eri pualilt heijä.
Kyl teit niimpal harmitta, jos tämän nyy jätätte väli. Esityksi on n. kuussatatuhat viäl jäljel, et siit ei ol ainaka kii, ete olis mahrollisuuksi. http://www.teatteriyhdistysprovinssi.fi/ohjelmisto/taal-tanap-tahthousu/
***
Mul o ain ollu jonkunäkössi murhei tämä mu hemmetin takkumöyky eli tukan kans, mut tänä suven see o heittäytyny nii mahrottomaks, et teetätin Nordmanin Tarjal, oikke hyväl ompelijal, ittellen vähä Lapinpukumaise pinkifärise hatu. Siin on traktorinkuvaki korvan kohral. Kuva o otet Euras, Mannilan kyläs - siältäki o sukku kotosi ja pit mennä Pyhäjärve kattoma.
Mahrollisimma hiano suve jatko teil kaikil!
Heli
Sauna jälkke tähthousu jalkka ja suvilaitumil!
- Tietoja
- Kirjoittanut Heli Laaksonen
Onk sääretty joku laki, kuin pal ihmine voi tul, men ja ol kahres vuarokaures? Mää luulen, et olen rikkonu laki näin kesäkuu viimesin päivin.
O nimittäis simmottos, ete mistä rauhalises-harmonisest runonkirjottamisest ol voinu puhhukka. Mää ole emännöitteny .
Rahmanin Janin näytelm Saun, mink mää olen võrunkiälest kääntäny ja lämmittäny, tul vihro viime ensilttaha Kaevlan kansallisteatteris eli tual Laitlas: www.kaivolankesateatteri.fi.
Mee oltti juhlistamas sitä Janin kans, kannustamas näyttelijöi, jännittämäs ittiämme kualiaks ja hymyilemäs journalisteil ja kenel nyy vaa sattus pyytämänkä.
(Kuva: Roosa Lehtonen)
Saun läks pyärimä akselis ympär. Näyttelijä oliva hauskassi ja lavastus o vitsikäs ja vesi litimärkkä. Ja viäl parane, ko alkujännitys tost haihtu ko höyry löylhuanest. Muutamei arvioi o jo lehris ilmestyny. Turu Sanoma hiuka moittiski, mut päälmäiseks mul jäi siitäki arviost hyvä miäl siin miäles, et tarkka see toimittaja ol kattonu ja kuulustellu esitykse ja oikke analyseerannu miälesäs. See on tekijäryhmän kunnioittamist simmone (vaik olis pari kehusana lissäki kelvennu. Länsi-Suomi sit taas kirjot niimpal kivaste!) .
Mut see täyty sanno, et nyy ko nee Saunan kuulusat alastonpuvut o aiheuttanu jonku verran kohu, mää ole hihitelly ittekseni miälesän, et kerranki-kerranki-kerranki, lakatti jänkkämäst siit, et mää kirjota MURRENÄYTELMI, mitkä on kirjotettu MURTTEL ja niis puhuta MURTTEL eikä niist sen tähren tart muut sannokka...
Siäl see Saun nyy pyäri ja olis tarkotus, et juur tee menissitte sitä kattoma. Nyy on 10 esityst viäl jäljel.
Suven 2012 keikoi ja muit ympyröi!
- Tietoja
- Kirjoittanut Heli Laaksonen
No nyy mää sen keksisi, et tän iankaikkise vanhoil Peipposivuil voi lykätä upise-uut tiatto! Laitanki saman tiän vinkiks muutamei suvissi esittäytymissi, mitä tul miäle. Yksityis- ja yllätyskeikoi o lisäks viäl.
NÄYTELMI:
(menkkä kattoma, emmää niit ol näyttelijöi varten kirjottanu...):
Tääl tänäp Tähthousu Uusikaupunki 28.4.-26.5.2012:
http://www.springmedia.fi/tahthousu/
Tääl tänäp Tähthousu Halikko 30.6.-18.8.2012
(http://www.teatteriyhdistysprovinssi.fi/ohjelmisto/taal-tanap-tahthousu/)
Saun! Yhdessä Jan Rahmanin kanssa Laitilan Kaivolan kesäteatteri 29.6.-22.7.2012
http://www.kaivolankesateatteri.fi/
KEIKOI:
Annikin runofestivaali Tampere 9.6.2012
http://www.annikinkatu.net/runofestivaali2012/
Rock, runo ja rakkaus -festivaali Rauma 21.7.2012
http://www.tiketti.fi/Rock-runo-and-rakkaus-Fafanga-Rauma-lippuja/15552
Suvikuvitukseks meijän kivan naapurin traktorkurvaus - suara mun tyähuane akkunast aukene noi ilone maaviljelysmaisema!
(Kuva: Miikka Lappalainen)
Suven tulemissi joka ainoal ja runomiält!
Heli
Suven 2012 keikoi ja muit ympyröi!
- Tietoja
- Kirjoittanut Heli Laaksonen
No nyy mää sen keksisi, et tän iankaikkise vanhoil Peipposivuil voi lykätä upise-uut tiatto! Laitanki saman tiän vinkiks muutamei, mitä tul miäle. Yksityis- ja yllätyskeikoi o lisäks viäl.
NÄYTELMI
(menkkä kattoma, emmää niit ol näyttelijöi varten kirjottanu...):
Tääl tänäp Tähthousu Uusikaupunki 28.4.-26.5.2012:
http://www.springmedia.fi/tahthousu/
Tääl tänäp Tähthousu Halikko 30.6.-18.8.2012
(http://www.teatteriyhdistysprovinssi.fi/ohjelmisto/taal-tanap-tahthousu/)
Saun! Yhdessä Jan Rahmanin kanssa Laitilan Kaivolan kesäteatteri 29.6.-22.7.2012
http://www.kaivolankesateatteri.fi/
KEIKOI:
Annikin runofestivaali Tampere 9.6.2012
http://www.annikinkatu.net/runofestivaali2012/
Rock, runo ja rakkaus -festivaali Rauma 21.7.2012
http://www.tiketti.fi/Rock-runo-and-rakkaus-Fafanga-Rauma-lippuja/15552
Suvikuvitukseks meijän kivan naapurin kurvaus - suara mun tyähuane akkunast aukene noi ilone maaviljelysmaisema!
(Kuva: Miikka Lappalainen)
Suven tulemissi joka ainoal ja runomiält!
Heli
KODIKSAMIA KOIVUKARILLE
- Tietoja
- Kirjoittanut Heli Laaksonen
Kiartueen välipäivän ei kerjenykkä mittä huilailema, ko ens pit juhli Suame ja sit Koivukarin Tapiot. Onne heil! Kodiksamia-palkinto o myännetty juur tänä juur Tapiol häne Ariasmanistas!
TIEDOTE * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * JULKAISUVAPAA 6.12.11
Kodiksamia-palkinto Tapio Koivukarille
Raumalainen kirjailija Tapio Koivukari on saanut Kodiksamia-palkinnon romaanistaan Ariasman – Kertomus valaanpyytäjistä (Johnny Kniga). Tapio Koivukarille luovutettiin yksityistilaisuudessa itsenäisyyspäivänä kaikkien aikojen ensimmäinen Kodiksamia-palkinto, 30 000 ohraryyniä.
Palkinto on perustettu 10.11.2011 Rauman Lapin Kodiksamin kylässä. Kodiksamia-palkinnon kehittäjä, myöntäjä ja tuomari on sanamaija Heli Laaksonen. Kodiksamia-palkinto voidaan myöntää lukuelämyksen antaneelle elävälle tai kuolleelle, suomalaiselle tai ulkomaiselle. Palkintoraati määrittelee lukuelämyksen hyvin vapaasti. Kodiksamia-palkinto yllyttää jokaista lukijaihmistä: luo itse omat kuuden parhaan listasi ja puhu niistä mahdollisimman monelle! Näin kirjallisuudesta nousisi yleiseen tietoon nykyistä laajempi ja monivärisempi kärki. Monet kirjat ansaitsisivat pidemmän iän kuin lyhyen tähtihetken julkaisusyksystä joulumyyntiin.
Raadin perustelut olivat voittoisalle Koivukarin seikkailuromaanille: ”Ariasmanin tarina on valaankokoinen seikkailu, villi ja sydäntä rinnasta riipivä. Kieli on koivukarimaiseen tapaan hienosyistä ja väkevää – ja vetävän tarinan kahinoista on suorastaan vaikea tulla kesken kaiken pois ihmisten ilmoille. Vaikkei luulisi, entisaikain valaanpyynti ja meren poikien uljuus on mitä kiehtovinta! Tälle kirjalle voi ennustaa kansainvälistäkin huomiota.”
Voittoisa Tapio Koivukari mietiskelee Kodiksamia-palkintonsa nimikkomaisemissa. Kuva: Miikka Lappalainen.
Kuvaa saa käyttää uutistarkoituksiin, kuvaajan nimi on mainittava!
Muut Kodiksamia-palkintoehdokkaat olivat seuraavat:
* Arne&Carlos: Joulupallot (Nemo 2011)
Norjalais-ruotsalaisen muotoilijapariskunnan suloisen kirjan aihe on yksinkertainen: kudo joulupallo! Herkkukuvitus ja vilpitön ilo valloittavat, vaikkei olisi jouluihminenkään.
* Aino Kallas: Sudenmorsian (Otava 1928)
Balladinomainen tarina naisesta, joka verensä vetoa totellen muuttuu ihmissudeksi on kaikkina aikoina hurmaava pieni romanttinen ja myyttinen jännitysromaani.
* Arto Tamminen: Lappi tl -aiheiset tietoteokset
Huolellisten ja humorististenkin kotiseutuhistorioiden kirjoittajaa Arto Tammista ei enää ole, mutta kirjat elävät, ilahduttavat ja antavat syvää tietoa juurista uusille paikkakuntalaisille.
* Kollan pojat - puutavaraliike-rautakauppa.
Kun puutavaraliikkeen tunnuslause o "Puut ja pali muut" ja kotosivuillaan se määrittelee itsensä näin: "Kaike sorttist rakentamisehe - kruntist korstenihi" on se jo tarjonnut kielestä kiinnostuneelle asiakkaalleen niin iloisen lukuelämyksen, että on ehdokkuutensa ansainnut.
* Sirkka Turkan kaikki runot, joissa on hevosia, jäniksenkäpäliä ja ajomiehiä
Sirkka Turkan runoissa on useimmiten syksy tai talvi, märkää ilmaa, mutta sielukasta ja lämmintä. Niissä muistuu kerta toisensa jälkeen elämän monikerroksisuus ja jännittävyys.
Kodiksamia-palkintoraati muistuttaa vielä: tee sinäkin itse oma parhaat kirjat -listasi!
Heli Laaksonen
Sanamaija
PS. Niit ketä jäi vaivama: 30 000 ohrankryyni on 300 gramma!
Sivu 24 / 27