Oi voi jos ihmise elämä oliski simmost, et see sais ain olla kuraattor!
(hiuka epäesteettine sana see on kyl, mialummi olissin esim. asfalttori taik soraattori)

Olen itte itteni ilmottanu kuratoima Lappalaise Miikkan huumorpitose suvivalokuvanäyttelyn Ilon kuvat - ja see vast mu ruumirakenttel sopi! Saan olla mukan miättimäs kuvi ja olemas jotta miält ja kuvittelema, kummone ulkoasu olis näyttelyl kaikkias paras. Hiuka hahmottelin julistettaki iha akryylifäreil. Ei see mittä helppo ol kirjotta saplunal esim. niinki monimutkane sana ko Miikka:

Kurattorin hommihi kuulu myäski viästittelemine ja see ei ol munst ikä ollu hullumppa! Laitanki ton al taas yhren tiarotte - jos vaik joku tykkäis tul kattoma. Avajaise o siis 21.7. Rauma Fåfängas Rauma, rock, rakkaus -festareil ja siäl näytetä kuvi heinäkuu loppuhu saak. Emmää muute erityisemmi itte niis kuvis ol esil, mut yhres kumminki o pyäröpaali ylämäkke lykkävä runonkirjottaja.

Nii, niist samoist RRR-festareist: siäl ol julkistettunas RAKAS meri-aihene runokilpailu, misä lupasin olla mukan arvioittemas Koivukarin Tapion ja Luasman Päivin kans. Nyy on kilpailuaik ohi. Melkke sata runo tul kaikkiastas, mist piän osa jourutti hyljämä, ko ei nee nourattanu säännöi (maksimissas 7 rivi merest määräaikka mennes). Olen saanu nee nyy nimettömiin ette, ja niis on KAUHIAN PAL HYVI RUNOI! Onneks ei tartte valita yht voittaja, ko sentä viis parast. Mut tyä siinäki. Viiskymment parast olis ollu helpomp.

Täsä lähipäivin niit luveta sit silmät sualast vet tulvillas!

 

Heli

 

Ilon kuvat saavat myhäilemään

 

Kuvaaja Miikka Lappalaisen myhäilevä valokuvanäyttely Ilon kuvat avataan uuden Rauma, Rock & Rakkaus -festivaalilla 21.7.2012. Näyttely on avoinna Rauman Otanlahdessa Fåfängan paviljongissa heinäkuun loppuun saakka juhlapaikan aukioloaikoina.

Ilon kuvat -valokuvanäyttely on syntynyt runoilija Heli Laaksosen vienosta toiveesta saada 40-vuotislahjaksi näytteille kokoelma hyvää huumoria ilmentäviä ja myhäilyä herättäviä kuvia. Rauman Lapissa elelevän Miikka Lappalaisen (s. 1957) kuville on ominaista pirskahteleva tilannekomiikka ja oivat vastakkainasettelut. Kuvat eivät ehkä saa kierittelemään naurusta lattialle, mutta hymyilyttävät vielä kotonakin.

Näyttelyssä tavataan kissa kalakaupassa, tahtia tamppaava orava ja jokeen lurahtanut traktori. Oman kokonaisuutensa muodostavat synonyymikuvat, jossa hämmästellään, miten aivan eri maailmoista olevat ilmiöt voivatkaan muistuttaa toisiaan: mummojen permanentit ja hahtuvakukat, marketin banaanitiskit ja kanoottikilpailut. Katsoja voi huomata myös, että väreilläkin on huumorinsa. Valokuvataulujen nimet ovat osa tärkeä kokonaistunnelmaa.

Miikka Lappalainen kertoo taustamietteistään: ”Koitan itse kuvauskohteita etsiessäni saada ahaa-elämyksiä – ja toivon katsojankin löytävän niitä kuvista. Aivan arkisissa maisemissa voi piillä hymykuoppa. Surmareportaasien ja pörssikurssien alamäkiuutisten vastapainoksi ihmisen on hyvä suunnata katseensa johonkin iloiseen ja keveään. Sellaistakin maailmassa on!”

Meren rannalla sijaitsevan Fåfängan paviljongin näyttelytilaan tulviva luonnonvalo päästää valokuvien värit ja sävyt oikeuksiinsa. (www.ffpaviljonki.fi)

http://www.facebook.com/pages/Rock-runo-rakkaus-festivaali/176956209079385