2016.

Jotenki tämä tuntu hyvän-onne-luvult.

Meijä mummu-kulta ol syntyny 1916, ja täyttäis sata vuat. Oi kummoset juhlat olis! Oi kui hän leviäliärise olkihattus al säkenöittis krysanteemie ja suvipukuste sukulaisten keskel!


O helpomp kuvitel mahrottomi taik muistel mennei ko yrittä saara jotta oikkia tulevasuure näkymä ettes. Mul o ain ollu välttävä arvosana tulevaisuus-nimisest oppiaineest, mut empäs muist, kosk viimeks olis iha näi epämääräst ollu.

Yks keikka o sovittu tammikuul, toine maaliskuul, mut alustavast vast. Reisu Headread-kirjafesteil Tallinna näyttä torenäköselt, samate jonkulaine Andrus Kivirähkin Koiranne alkaa kohta kukkia -suamennokse esittelemine - mää sen menin tekemä kumminki.

Kannen kuvitus: Joel Melasniemi. OTAVA


Sit olis Aapise latviannokse esittelyreisu Limbazin suunnil ja jännittävimpän mun pulkarialaise runokäännöskirjan kiartue siäl sun tääl ja Sofias ainaki.


Oliskos jotta näytelmällistäki? Voi ol! Teatraalist vähintäski. Syntyk runoi? Voi ko syntyiski!

Joku munst o entiselläs, joku o muuttunu. En ossa sitä viäl sanoil piirttä enkä tussil. Mut tämmösis toiveikkais näkymis mennä:

 

 c) Heli Laaksonen 2015

 

Onne ja hyvä miält teill kaikil lukijoil


toivotta

Heli