Kodiksamia-kirjallisuuspalkinto

Kodiksamia-kirjallisuuspalkinto on perustettu 10.11.2011 Rauman Lapin Kodiksamin kylässä.

Palkinnon kehittäjä, myöntäjä ja tuomari on sanamaija Heli Laaksonen. Kodiksamia-palkinto voidaan myöntää lukuelämyksen antaneelle elävälle tai kuolleelle, suomalaiselle tai ulkomaiselle kirjoittajalle. Palkintoraati määrittelee lukuelämyksen hyvin vapaasti. Voittaja saa 30 000 ohranryyniä. Kodiksamia-palkinto myös yllyttää jokaista lukijaihmistä: luo itse omat kuuden parhaan listasi ja puhu niistä mahdollisimman monelle!


 Suomen kieli ja mieli hurmasi Kodiksamia-raadin

 

Kodiksamia-kirjallisuuspalkinnon 2018 saa Janne Saarikivi viisaasta ja herättelevästä teoksestaan Suomen kieli ja mieli (Teos 2018). 236 sivua.

Esseemäinen puheenvuoro purkaa kieliin liittyviä luuloja ja myyttejä ja avaa uusia maisemia maailman kulttuureihin, omaammekin. Se porskuttaa rohkeasti valtavirtaan. Oppineisuutta ei suinkaan hävetä: kirja päinvastoin muistuttaa siitä, miksi on tärkeää, että meillä on tietävät ja näkemykselliset ihmiset ympärillämme. Huumori - jota Saarikivi käyttää ankaruudestaan huolimatta viljalti - on älykästä ja kirpeää. Omakohtainen suhde suomen kieleen ja kirjallisuuteen tulee kiinnostavasti esille.

Suomen kieli ja mieli pitäisi painaa kultakirjaimin hopeapaperille ja määrätä pakolliseksi lukemistoksi jokaiselle maailman lukutaitoiselle. Terävää, vitsikästä ja viiltävää pamflettimaista kirjaa lukee huudahdellen ja vaikeroiden. Saarikivellä on pääkoppaa ajatella ja pokkaa sanoa suoraan. Mitä meistä jää, jos luovumme suomesta, vaihdamme sen hilpeinä angloamerikkalaiseen kulttuuriin luullen kansainvälistyvämme? Kielien, kulttuurien ja luonnon monipuolisuuden tärkeä ylistyslaulu.

”Maailmassa, joka on vapauttanut meidät orjuudesta, tyydyttänyt
välttämättömät materiaaliset tarpeet ja antanut taidon lukea ja kirjoittaa, ihmisillä on vapaus valita mitä he syövät, kuinka pukeutuvat ja kenen kanssa menee naimisiin. Silti syystä tai toisesta emme näe ympärillämme runsaasti tupsukenkiä, kaftaaneja, korkeita hattuja ja kumipukuja, vaan lähinnä pelkästään farkkuja, T-paitoja ja tennareita. Kun kaikki saavat valita asuinpaikan, uskonnon ja kielen, tuloksena ei ole kulttuurin rikkaus ja varioivuus vaan se, että ihmiset matkivat pelokkaina toisiaan ja tyytyvät valtavirran identiteetteihin.”

 

ONNEA VOITTAJALLE JA KIITOS VALAISEVASTA LUKUKOKEMUKSESTA

 

 

Kodiksamia-kirjallisuuspalkinnon kuusi ehdokasta valittiin vuonna 2018 kahdeksannen kerran. Palkinto myönnetään vuosittain merkitykselliselle elävälle tai kuolleelle, uudelle tai iankaikkiselle, suomalaiselle tai ulkomaiselle kirjoittajalle, kauno- tai tietokirjailijalle. Tärkein palkitsemisperuste on unohtumaton lukuelämys. 6.12.2018 julkistettavalle voittajalle luovutetaan henkilökohtaisesti Kodiksamia-palkinto, 30 000 ohraryyniä. Tänä vuonna kryynit lahjoittaa paikallinen Haudan Karikon mylly. Raadin ainoa jäsen ja palkinnon perustaja on sanamaija Heli Laaksonen.

 

 

 



Kodiksamia-kirjallisuuspalkintoehdokkaat 2018

Kodiksamian aik on jälles! Onne kaikil ehrokkail!


Kodiksamia-kirjallisuuspalkintoehdokkaat 2018 filosofeeraavat ikiaikaisia ja päivänkohtaisia



Kodiksamia-kirjallisuuspalkinnon kuusi ehdokasta valitaan vuonna 2018 kahdeksannen kerran. Palkinto myönnetään vuosittain merkitykselliselle elävälle tai kuolleelle, uudelle tai iankaikkiselle, suomalaiselle tai ulkomaiselle kirjoittajalle, kauno- tai tietokirjailijalle. Tärkein palkitsemisperuste on unohtumaton lukuelämys. 6.12.2018 julkistettavalle voittajalle luovutetaan henkilökohtaisesti Kodiksamia-palkinto, 30 000 ohraryyniä. Raadin ainoa jäsen ja palkinnon perustaja on sanamaija Heli Laaksonen.

Jokainen lukija voi antaa itsekin oman Kodiksamia-palkintonsa. Älä tyydy muiden palkintojulistuksiin. Valitse itse kuusi kirjasuosikkiasi ja jaa ne muiden kanssa - pidät samalla kirjallisuuden päätä pinnalla.

Kodiksamia-palkintolistan kirjoista puuttuu bäst fore -merkintä ja valtakunnanraja. Ne ovat ajattomia ja rajattomia, puoleensa vetäviä kirjoja. Vuoden 2018 ehdokkaita yhdistää filosofeeraava, ikiaikaisia ja päivänkohtaisia yhdistävä ote. Mukana on esseemäisiä tietokirjoja, dokumenttiteos, runoantologia, lastenkirja ja sukupolviromaani. Tällä kertaa kaikki teokset ovat 2000-luvulla julkaistuja. Suomalaisten teosten lisäksi listalla on virolainen, latvialainen ja saksalainen alkuteos.

 

Vuoden 2018 Kodiksamia-kirjallisuuspalkintoehdokkaat ovat:

 

* Heidi Jaatinen: Koski (Gummerus 2018)

Jylhä, veikeä ja runollinen sukupolviromaani Koski marssittaa sydämiin sadan vuoden aikaisia tapahtumia ja kohtaloita ja ihmisten siteitä toisiinsa, 1900-luvun alusta näihin päiviin. Heidi Jaatisen vetävät verbit, ainutlaatuiset tunneilmaisut, viisaat mielenliikahdusten kuvaukset ja loistokas yksityiskohtien taju antavat lukijalle suvannot ja kosket sukellella pitkät päivät, toivoen, ettei 650-sivuinen kirja vain vielä loppuisi. Ruokakuvauksia rakastavalle teos on suunnaton herkkuaitta. ”Hän aloitti mustikkakiisselistä eli hienommin sanottuna mehukastekkeesta, keitti sen kanssa mannaryynivanukasta, vaikka tiesi, että se oli liian juhlavaa aamiaiseksi. Mutta hän hämmensi, kuin uhalla. - - Hän paistoi haukea, keitti häränpolvesta keittoa, kaulitsi näkkileipää ja ja leikkasi savustettua liikkiötä painikkeeksi.”



* Atis Klimovics
: Silakkaa ja muita jumalan ihmeitä. Latvian lähihistoriaa elämäntarinoina. (Rozentals-seura ry. 2018). Latvialainen alkuteos
Personiska Latvija. Suom. Annika Suna.

Mitä naapurimaissamme onkaan viimeisimpien vuosikymmenten aikaan tapahtunut! Millaista oli oikeasti elää absurdin neuvostohallinnon määräysvallan alla?  Miltä tuntuikaan vapaus, kun se vihdoin koitti? Miten selviää ilman katkeruutta - vai selviääkö? Pitkään saatiin odottaa suomennosta kriisialuetoimittaja Atis Klimovicsin toimittamasta alkuperäisteoksesta, jossa hän on haastatellut tavallisia ja epätavallisia latvialaisia, pahoissa paikoissa taistelleita, kotipihoissa kaivanneita ihmisiä. Kaksikymmentä värikästä, uskomatonta elämäntarinaa valokuvineen avaa lähihistorian menoa elävästi ja suorasukaisesti.



* Janne Saarikivi: Suomen kieli ja mieli (Teos 2018)

Janne Saarikiven Suomen kieli ja mieli pitäisi painaa kultakirjaimin hopeapaperille ja määrätä pakolliseksi lukemistoksi jokaiselle maailman lukutaitoiselle. Terävää, vitsikästä ja viiltävää pamflettimaista kirjaa lukee huudahdellen ja vaikeroiden. Saarikivellä on pääkoppaa ajatella ja pokkaa sanoa suoraan. Mitä meistä jää, jos luovumme suomesta, vaihdamme sen hilpeinä angloamerikkalaiseen kulttuuriin luullen kansainvälistyvämme? Kielien, kulttuurien ja luonnon monipuolisuuden tärkeä ylistyslaulu. ”Maailmassa, joka on vapauttanut meidät orjuudesta, tyydyttänyt välttämättömät materiaaliset tarpeet ja antanut taidon lukea ja kirjoittaa, ihmisillä on vapaus valita mitä he syövät, kuinka pukeutuvat ja kenen kanssa menee naimisiin. Silti syystä tai toisesta emme näe ympärillämme runsaasti tupsukenkiä, kaftaaneja, korkeita hattuja ja kumipukuja, vaan lähinnä pelkästään farkkuja, T-paitoja ja tennareita. Kun kaikki saavat valita asuinpaikan, uskonnon ja kielen, tuloksena ei ole kulttuurin rikkaus ja varioivuus vaan se, että ihmiset matkivat pelokkaina toisiaan ja tyytyvät valtavirran identiteetteihin.”



* Britta Teckentrup: Muistojen puu (Lasten Keskus 2013). Englanninkielinen alkuteos The Memory Tree. Suom. Tuula Korolainen.

Muistojen puu on kirkas ja haikea kuvakirja vanhan ketun kuolemasta ja metsän eläinten surusta. Saksalainen kirjailija-kuvittaja Britta Teckentrup kuvaa kuoleman elämään kuuluvana kuin syksyn hiljaisen saapumisen, ei lainkaan arkipäiväisenä tai ahdistavana. Vaikka teos on lastenkirja, se antaa lohtua aikuisellekin viisaalla luonnonsymboliikallaan. Kuvat ja värit ovat lempeässä harmoniassa sanoman kanssa - Teckentrupin kynästä kaikki tyynni.

 

* Mikita Valdur: Kantarellin kuuntelun taito. (Sammakko 2018). Suom. Anniina Ljokkoi.

Kielitajusta, luontosuhteesta ja herkkävaistoisuudesta meidät itämerensuomalaiset tunnetaan. Kaupungistuminen, teknistyminen ja tehokas eurooppalaistuminen tekevät meidät levottomiksi ja vieraiksi tässä maailmassa. Virolainen Mikita Valdur filosofeeraa lohdullisesti metsän siimekseen kutsuvassa esseeteoksessa Kantarellin kuuntelun taito. Hän kutsuu luottamaan alkuvoimaiseen ugrilaiseen vaistoon - ja ottamaan mallia itsepintaiselta, omia rihmastojaan kulkevalta kantarellilta. Monet esimerkit kumpuavat virolaisesta ympäristöstä, mutta ovat sellaisenaan siirrettävissä suomalaisen metsäkansan mielenmaisemaan. ” - tuo kummallinen vihreä vaisto, synnynnäinen herkkyys luonnolle, on kaikkein vanhinta ja arvokkainta itämerensuomalaista kulttuuria. Se on taitoa huomata elämää ympärillään, isovanhemmilta saatuja viisauden jyviä, tietoa hyvistä sieni-, marja- ja kalapaikoista, synesteettistä värinää, sääherkkyyttä, paikantajua sekä kirjavaa hengentilojen rikkautta, joka tekee luontokokemuksesta valaisevan kulttuurikokemuksen.”

* Mart Velsker - Tõnu Tender: Keele maitsest (EKSA ja Eesti keele instituut 2018).

Esimerkillinen teos kaikille maailman kulttuureille on tämä silkkaa kielirunoutta sisältävä suurteos. Keele maitsest (siis ’kielen mausta’) sisältää 351 vironkielistä kieltä käsittelevää runoa eri tekijöiltä parin sadan vuoden takaa tähän päivään. Kieltä ihailevia, sättiviä, ihmetteleviä ja sen olemuksesta ammentavia, kekseliäitä, liikuttavia ja nostattavia runoja voi lukea aina uudestaan. Kannet ovat aiheeseen sopien kullankarvaiset, taitto taitava, toimitus timanttinen. Nauttiakseen teoksesta tulee osata viroa - jo yksinään Keele maitsest on syy opetella kieli!

 

 ***

Kodiksamia-kirjallisuuspalkinnon nimi juontuu syntysijoiltaan Kodiksamin kylästä. Kodiksami on eloisa kulmakunta Rauman Lapissa, vastikään se pokkasi Vuoden satakuntalainen kylä -huomionosoituksen.

Ensimmäisen Kodiksamian vuonna 2011 sai Tapio Koivukari romaanistaan Ariasman – Kertomus valaanpyytäjistä. 30 000 ryynin palkinto ojennettiin 2012 Eeva Kilvelle hänen teoksestaan Kuolinsiivous. 2013 Kodiksamian vastaanotti runoilija Lealiisa Kivikari teoksestaan Talo Kalliosaarella. 2014 palkittiin Juha Hurmeen Nyljetyt ajatukset, 2015 romaanikirjailija Unto Seppänen Kyynäräisen Sohvi ja kylänrieha, palkinnon otti vastaan hänen poikansa Esa Seppänen. 2016 voittaja oli Olli Heikkosen runoteos Regional-express, 2017 Katja Kallion romaani Yön kantaja.  Onnea aikaisemmille ja uusille ehdokkaille - ja kiitos hyvistä kirjoista!


Kodiksamia-palkintoraati muistuttaa vielä: tee sinäkin oma parhaat kirjat -listasi!

Heli Laaksonen
Lisää Kodiksamiasta: http://www.hulimaa.fi/kodiksamia


***

 

 

 

Kodiksamian juhlallinen jakotilaisuus elokuussa 2018 (joskus nämä palkinnojaot vähä vanu...)
Tuomari Heli Laaksonen, palkittu Katja Kallio, Yön Kantaja ja 30 000 ohraryyniä paperipussissa.
Kuva: Akateeminen kirjakauppa, Kitta Ahlfors

 

                                                                                                              JULKAISUVAPAA TIEDOTE 6.12.2017

 

Katja Kallion korkeuksiin kohottava Yön kantaja Kodiksamia-kirjallisuuspalkintovoittajaksi

 

Kodiksamia-kirjallisuuspalkinnon saa vuonna 2017 Katja Kallion psykologisesti tarkka merkkiteos, tarunhohtoisia kuumailmapallolentoja ja mielisairaiden saaren arkea runollisesti kuvaava, sydäntä kouraiseva romaani Yön kantaja (Otava 2017). Palkinto, 30 000 ohraryyniä, ojennetaan yksityistilaisuudessa.
 
”Miten läheltä se oli kulkenut hänen ohitseen. Oikea elämä.” Yön kantaja on värisyttävän kaunis ja karmiva kertomus, 383-sivuinen seikkailu Euroopan yllä ja mielen sysimustissa sokkeloissa. 1800-luvun Turussa villinä ja vapaana elävä Amanda Koskinen - todellinen historiallinen henkilö esikuvanaan - heittäytyy hetkiin, lähtee kuumailmapallolla seikkailemaan Euroopan ylle ja joutuu lopulta Seilin mielisairaalaan, hullujen naisten saarelle. Lepattavan herkkä ja leimahteleva, köyhä, älykäs eikä vähääkään nöyrä Amanda, sairaalan tiivis yhteisö hoitajineen ja saarelle eliniäksi tuomittuine potilaineen elävät kurinalaista, kolkkoa elämää - mutta rakastavat, toivovat ja kaipaavat. Kirjan kieli on aistivoimaista, lyyristä ja puronpuhdasta.

Katja Kallio on tehnyt paljon taustatyötä, lentänyt kuumailmapallolla ja yöpynyt Seilin saaressa, kenties juuri Amandan huoneessa. Kaikki vaiva on kannattanut. Elokuvallisen, satumaisen, riipaisevan romaanin luettuaan ei voi koskaan sitä unohtaa.

"Aamuyöt menivät niin kevyessä unessa, ettei se ollut unta ollenkaan vaan vain hiukan ohentunutta olemista. Päivisin pää oli lasia, kirkasta ja läpinäkyvää. Sen hiussäröt hiersivät toinen toistaan vasten. Silmät raapivat kivisinä silmäkuoppien kiiltävää pintaa. Sellaista päätä piti kuljettaa ympäriinsä, liikuttaa nopsasti paikasta toiseen, jottei se olisi hajonnut. Vauhti piti kappaleet kasassa."

 

 Aiheeseen liittyvä kuva

Kuva; Elsa Kallonen

Rauman Lapin Kodiksamin kylästä nimensä lainannut Kodiksamia-palkinto on myönnetty vuodesta 2011 merkitykselliselle elävälle tai kuolleelle, uudelle tai iankaikkiselle, suomalaiselle tai ulkomaiselle kirjoittajalle, kauno- tai tietokirjailijalle. Tärkein palkitsemisperuste on unohtumaton lukuelämys. Palkinnon perustaja ja valitsija on sanamaija Heli Laaksonen.

 

Muut vuoden 2017 Kodiksamia-kirjallisuuspalkintoehdokkaat olivat:

Marko Annala: Värityskirja. (Like 2017). Merja Virolainen: Runoteokset Aprilia ja Kekri (Tammi 2016). Anna-Liisa Mattila: Pannumyssy - kahvipöydän koriste, keittiön kodikas kaunistus. (Omakustanne 2017). Kustaa Vilkuna. Suomen vetohäristä.  (Varsinais-Suomen historiantutkimus R.Y. 1931). Sylvi Kekkonen: Amalia. (Otava 1958)

 

Ensimmäisen Kodiksamian vuonna 2011 sai Tapio Koivukari romaanistaan Ariasman – Kertomus valaanpyytäjistä. Seuraavana vuonna 30 000 ryynin palkinto ojennettiin Eeva Kilvelle hänen teoksestaan Kuolinsiivous. 2013 Kodiksamian otti vastaan tasavallan presidentin itsenäisyyspäivän juhlassa runoilija Lealiisa Kivikari teoksestaan Talo Kalliosaarella. 2014 palkittiin Juha Hurmeen Nyljetyt ajatukset, 2015 romaanikirjailija Unto Seppänen Kyynäräisen Sohvi ja kylänrieha, palkinnon otti vastaan hänen poikansa Esa Seppänen, 2016 runoilija Olli Heikkosen teos Regional-Express.

 

Onnea voittajalle, kiitos kirjasta - ja lukijoille vankka suositus lukea enemmän kirjoja - ja vähintäänkin Kallion Yön kantaja!

 

Heli Laaksonen

 

 

 

2017 Kodiksamia-palkintoehdokkaat:  Marko Annala: Värityskirja. (Like 2017). Katja Kallio: Yön kantaja (Otava 2017).  Merja Virolainen: Runoteokset Aprilia ja Kekri (Tammi 2016). Anna-Liisa Mattila: Pannumyssy - kahvipöydän koriste, keittiön kodikas kaunistus. (Omakustanne 2017). Kustaa Vilkuna. Suomen vetohäristä.  (Varsinais-Suomen historiantutkimus R.Y. 1931). Sylvi Kekkonen: Amalia. (Otava 1958)

 

Seitsemäs Kodiksamia-kirjallisuuspalkintovuosi!     TIEDOTE 7.11.2017


Pienen, mutta sisukkaan Kodiksamia-kirjallisuuspalkinnon ehdokkaat julksitetaan nyt seitsemättä kertaa. Rauman Lapin Kodiksamin-kylästä nimensä lainannut Kodiksamia-palkinto myönnetään vuosittain merkitykselliselle elävälle tai kuolleelle, uudelle tai iankaikkiselle, suomalaiselle tai ulkomaalaiselle kauno- tai tietokirjailijalle. Tärkein palkitsemisperuste on unohtumaton lukuelämys. 6.12.2017 julkistettavalle voittajalle luovutetaan henkilökohtaisesti Kodiksamia-palkinto, 30 000 ohraryyniä. Palkinnon perustaja ja omavaltainen valitsija on sanamaija Heli Laaksonen.


Kodiksamia-palkintoperusteet ovat laveat, ja listoille nouseekin teoksia kirjallisuuden äärilaidoilta. Tänä vuonna mukana on kolme romaania, kaksi tietokirjaa ja yksi runokokoelma. Tänä vuonna kaikki ehdokkaat sattuvat olemaan kotimaisia, aikaisempina vuosina Kodiksamia-ehdokkuuksia on mennyt mm. Viroon ja Venäjälle. Uusimmat palkintoehdokkaat ovat tämänvuotisia, vanhin 1930-luvulta. Kaikki yhäti luettavia!

Vuoden 2017 Kodiksamia-kirjallisuuspalkintoehdokkaat ovat:


* Marko Annala: Värityskirja. (Like 2017).

Rockmuusikko Marko Annalan esikoisromaani Värityskirja kuvaa liikuttavasti, rajusti ja suoraan, miten kiusaaminen runtelee mielen ja jättää maailman värittömäksi. Nuoruushulluudesta, sovituksen kyyneleistä, laulujenteosta ja rakastumisesta Annala kertoo silmiin katsovan rehellisesti ja maltillisesti filosofeeraten. Kieli on kuulasta ja sepposenselkeää. Patasynkästä aiheestaan huolimatta teoksen päähenkilö ja koko vallitseva tunnelma onnistuu ihmeellisellä tavalla olemaan valoisa ja armollinen. Päällimmäiseksi lukijalle jää toiveikas ja onneen uskaltava mieli.


* Katja Kallio: Yön kantaja (Otava 2017)

”Miten läheltä se oli kulkenut hänen ohitseen. Oikea elämä.” Katja Kallion Yön kantaja on värisyttävän kaunis ja karmiva romaani. 1800-luvun Turussa villinä ja vapaana elävä Amanda Koskinen heittäytyy hetkiin, lähtee kuumailmapallolla seikkailemaan Euroopan ylle ja joutuu lopulta Seilin mielisairaalaan, hullujen naisten saarelle. Lepattavan herkkä ja leimahteleva Amanda, sairaalan tiivis yhteisö hoitajineen ja saarelle eliniäksi tuomittuine potilaineen elävät kurinalaista, kolkkoa elämää - mutta rakastavat, toivovat ja kaipaavat. Kirjan kieli on aistivoimaista, lyyristä ja puronpuhdasta. Elokuvallisen, satumaisen, riipaisevan romaanin luettuaan ei voi koskaan sitä unohtaa. ”Kello on paljon armottomampi kuin sydän. Eikä se ole koskaan typerä.”



* Merja Virolainen: Runoteokset Aprilia ja Kekri (Tammi 2016)

Pulppuileva, kujertava, soinnukas, vaikea, vaivaton ja ihana - Merja Virolaisen runokieli kuljettaa niin kuin keväisen metsän läpi, korpikuusiin ja rämeille, takaisin niityille. Kääntökirjassa maailma jakautuu kahtia, rotansuolimakkaraan ja lumpeenvarsipiuhoihin. Aprilia/Kekri on mielipuolinen, vapaamielinen, virtaava ja hallittu runokokoelma. ”Hengitys suhisee kuin helmipöllö liitelisi halki palatsin”.



* Anna-Liisa Mattila: Pannumyssy - kahvipöydän koriste, keittiön kodikas kaunistus. (Omakustanne 2017)

Pienestä, arkipäiväisestä aiheesta, pannumyssystä, kasvaa iso ja kiehtova, kun sanansa ja kuvansa osaa oikein asettaa. Anna-Liisa Mattila kertoo keräilyharrastuksensa kohteista seikkaperäisesti. Pannumyssyjen kulttuurihistoria seurailee kiinnostavalla tavalla laajempaa historian kulkua: jugendin tullessa muotiin myös myssyt kirjottiin jugend-aihein, ristipistovillitys ja poppanakausi näkyvät, samoin pula-ajan kekseliäisyys tuohi- ja paperinarumyssyineen. Selkeät kuvat ja eloisa kerrontatyyli tuovat lukijalle kokoelman myssyjen tarinat kolmelta eri vuosisadalta. Kahvirituaalit ja myssynompeluohjeet saavat omat lukunsa.



* Kustaa Vilkuna. Suomen vetohäristä.  (Varsinais-Suomen historiantutkimus R.Y. 1931).

Varsinais-Suomen maakuntakirja 4:stä otetussa eripainoksessa tunnettu kansatieteilijä Kustaa Vilkuna tutkailee lounaissuomalaista historiallista erikoisuutta, vetohärkien käyttöä. Suomessa jo ajat sitten taakse jääneen vetohärkäperinteen voisi teoksen avulla halutessaan herättää eloon, niin tarkasti se on työtapoineen, valjastyyppeineen ja kasvatusohjeineen kirjoitettu. Häränajoon liittyvä sanasto on kielitieteellisen pedantisti esitetty. Erityisesti tyypillisten härkien nimien lista on kiintoisa. Korkeita ja komeita nimiä suosittiin erityisesti: Paroni, Kreivi, Majuri ja Provasti. Härkäpareille annettiin usein toisiinsa sommiteltuja nimiä, kuten Hirvo ja Tarvo, Ikkur ja Akkur, Pusse ja Pukal tai Yks ja Kaks. Teoksen luettuaan on kuin uusi ihminen.


* Sylvi Kekkonen: Amalia.
(Otava 1958)

Toki on tunnettua, että presidentti Kekkosen puoliso Sylvi Kekkonen oli kirjailija, mutta millaisia kirjoja hän kirjoitti? Hänen pääteoksensa, seitsemälle kielelle käännetty pienoisromaani Amalia on maaseudun, kyläyhteisön ja suvun viisas kuvaus. Amalia on omanarvontuntoinen ja vahva nainen, joka joutuu elämässään monenlaisiin ristiriitoihin. Itsensä hillitsemisellä ja luopumista opettelemalla hän selviää tilanteista omalla tavallaan kunniallisesti. Vähäeleisen ja väkevän teoksen henkilöt jäävät mietityttämään pitkäksi aikaa.

 

***


Vuosittain joulukuun 6. päivä jaettava Kodiksamia-palkinto on yhden ihmisen mielipide vuoden kirjoista, ja se yllyttää myös lukijoita kirjallisuusarvioijiksi. Älä tyydy muiden listoihin! Valitse itsekin omat kuusi kirjasuosikkiasi ja jaa ne muiden kanssa! Kirjallisuuden näkyvyyteen voi vaikuttaa jokainen puheenvuoron ottava.

Ensimmäisen Kodiksamian vuonna 2011 sai Tapio Koivukari romaanistaan Ariasman – Kertomus valaanpyytäjistä. Seuraavana vuonna 30 000 ryynin palkinto ojennettiin Eeva Kilvelle hänen teoksestaan Kuolinsiivous. 2013 Kodiksamian otti vastaan tasavallan presidentin itsenäisyyspäivän juhlassa runoilija Lealiisa Kivikari teoksestaan Talo Kalliosaarella. 2014 palkittiin Juha Hurmeen Nyljetyt ajatukset, 2015 romaanikirjailija Unto Seppänen Kyynäräisen Sohvi ja kylänrieha, palkinnon otti vastaan hänen poikansa Esa Seppänen, viime vuonna runoilija Olli Heikkosen teos Regional-Express.

Kodiksamia-palkintoraati muistuttaa vielä: tee sinäkin oma parhaat kirjat -listasi!


Heli Laaksonen
Raatilainen


Lisää Kodiksamiasta: http://www.hulimaa.fi/kodiksamia

 

 

Kuvat: H. Laaksonen

 

 

Heikkosen runoteoksen lumoavan metallinhohtoisen ulkoasun on suunnitellut Jenni Saari.

 

 Kodiksamia-kirjallisuuspalkintoraati onnittelee Olli Heikkosta vuoden 2016 voittoisasta teoksesta Regional-Express.

 * Olli Heikkonen: Regional-Express (Teos 2016)

Läpikotaisen runollinen runokirja on ulkoasultaankin lyyrinen: himmertävine kultauksineen ja kiinnostavine typografioineen se on korumaisen kaunis. Olli Heikkosen runot särkyvät ja tulevat ehjiksi taas, säkeissä on kaihoa ja hymyä. Junat, metsät, vuoripurot, nukkuva kuningas, pöllön kynsi, syvällä metsässä ketunrauta haukahtaa, hetken pisarat ikuisuuden sieraimissa.

Silmiä ja mieltä kääntävän erityinen piirre runoissa on niiden nerokkaassa rakenteessa: runojen säkeet peilaavat itseään ja päättyvät maagisesti siihen, mistä ovat alkaneetkin. Kaikki 42 runoa keinuttavat lukijaa, luovat zen-mäistä rauhaa ja alituisessa liikkeessä olemisen levottomuutta. Runot ovat visuaalisesti kiinnostavia: aaltoja, nuolia, lintuja. Niiden kieli on kirkasta  ja moniaistillista. Luonnonkuvaus, teollisuuden ja liikenteen kolke ja oman mielen tempoilut, naurahtelut ja syviin ajatuksiin vajoamiset houkuttavat ottamaan kirjan luettavaksi aina uudestaan.

Palkinto, 30 000 ohranryyniä ojennetaan runoilijalle hyvän tilaisuuden tullen. Siis Onnea Olli!

 

Erikoislaatuista, aaltoilevaa asettelua, runon kääntyilyä takaisin kuin matkustaja menopaluussa.

Olli Heikkonen (s.1965) on palkittu aikaisemminkin, hän on voittanut mm. Helsingin Sanomien esikoiskirjapalkinnon teoksellaan Jakutian aurinko. Regional-Express Heikkosen viides runokokoelma.

 

Kuva: Heini Lehväslaiho

 ***


Kodiksamia-kirjallisuuspalkinnon nimi juontuu syntysijoiltaan Kodiksamin kylästä. Kodiksami on eloisa kulmakunta Rauman Lapissa.

 

Ensimmäisen Kodiksamian vuonna 2011 sai Tapio Koivukari romaanistaan Ariasman – Kertomus valaanpyytäjistä. Seuraavana vuonna 30 000 ryynin palkinto ojennettiin Eeva Kilvelle hänen teoksestaan Kuolinsiivous. 2013 Kodiksamian otti vastaan tasavallan presidentin itsenäisyyspäivän juhlassa runoilija Lealiisa Kivikari teoksestaan Talo Kalliosaarella. 2014 palkittiin Juha Hurmeen Nyljetyt ajatukset, 2015 romaanikirjailija Unto Seppänen Kyynäräisen Sohvi ja kylänrieha, palkinnon otti vastaan hänen poikansa Esa Seppänen.

 

Kodiksamia-palkintoraati muistuttaa vielä: tee sinäkin oma parhaat kirjat -listasi!

Heli Laaksonen

raatilainen