Alust loppu saak huamattavan kiva päiv!

Jo keikkapaikan, sen Vanhan Dominon, sisäpihal käve hyvä tuuri. Kiärrätyspaperlaatikkoho joku ol heittäny iha hyvi lehrei, Imagei ja Viherpihoi ja Marttaliito julkasunki. Ohjelmatoimiston Juhan (kuvas pupun kans) kans mee mönkitti niit siält, ja hänen kollegas Tea häpes korvi päästäs ja huutel sivust, et: "Mää en sit ainaka kuulu toho joukko!" - ja ol seuravas silmäykses kaivamas metallinkeräysroskiksest niimpal hiano putke. Vaatekaapin tankoks. Kyl nee painiki iha eri sarjas, paperlootientonkijat ja metallinaiset.


Turus ol väkke sali niin täys, et paika omistajaki, soma Monica, sai ihan keskitty et yks paik riittäis hänellekki. Mul ol ni lämmyne ja kotone miäl, ihan ko olissin saanu 4 siippe - niinko sireenikiitäjäl! Rauhallist kuulustelmist ja riahakast naurunremakointti. Yleisö ol ko hyväst unest taik romanttisest komeriast. Ei ihme, et maltoin lakata vast ilta-yhreksält. Uus puhumisennätys. Antteks vaan kaikil, ketä oli lukenu ohjelmast, et kestä runssan tunni, ja kyyti orotti pihas. Mut eik 1 h 45 min ol runsas tunti? Ei see ainaka vajaa tunti ol.

Laval käve kumartamas kiitokset myäski kiartuen ääni- ja valomiäs Jari-Jukka Nippala (hän o myäski näitte sivuje ja mun hulimaa.fi-kotosivuje verkkomestar ja o ottanu suurimma osa mun promokuvist). Näyttä silt, et kaik mihe hän ryhty, onnistu ko koira veräjäst! Kaik louhikäärmeen henkäyssävelet ja kirkon kristalikruunuefektit ol hänen näpeist. Jos joku kaippa tilaisuuksihis teknillist perfektionismi, ni käykkö funnyfarm.fi-sivuil, siält häne löyttä. Myäski ohjelmatoimiston täyrellisen-käyännöllinen Tea tul laval tuama mul kukki ja aikuste mehu. Mää anno hänel pihast löyretyst traktorimoottorist irrotetu ratta - mitaliks kaulaha, ko hän on koko vuare mun tumpeloimistani jaksanu.

 


Mun kaunis yleisön on tosa - koko mäki täys ihmissi! Ajatel, kummone elämä mul o! Nii ihmeline!

 


On kummaline olo ny ko viimenenki kevät-keikka on takan. Huamen ei tart men mihenkkä, eikä sit eikä sit eikä sit. Ei ol mittä suuri suunnitelmi. Turun kirjamessuil tiätyst viuhron, ja siiheks ilmesty mu Muatokuvajaine-runodvd, misä on livekeikoi ja runovideoi ja henkilökuvaki - mut nee o jo tehtyi töit. Tulevaisuus näyttä samalt ko ain ennenki: see o valkost sumu!


Kaikil mun kultasil kuulijoil KIITOS! Mitä mää ilman teit olissin! Tulkka viäl joskus!



Viäl lähipäivin näil sivuil ilmesty kiartueen loppumoikkailuvideo - sit kevätmaija vaikentu.