Kyl ihmisen taival voi joskus nii raskas olla!

Ko sain kutsun ton huamisse Huamenta Suamehe Pasilan puskihi Peippometäst paassama, ni ajattelin heti et virkatut pallorivit päähä sin ainaki, siin o helppo tukka heti. Lähtörynnistyksis ei mun pallopanta ollukka missä! Jumankekkula! Onneks ol jo valminas pakattunas matka-askartelupakki, misä ol koukku ja marraskuufärissi villalankoi. Ja onneks Suami o nii suur maa, et kerkesin Kodiksami-Kamppi-välil virkkama niit viis, ko kaks varakappala ol ennestäs olemas. Yhreksän tarvitais ja meinasin viäl yävirkata niit, mut hotellihuaneen soffa imi virkkukouku jonnekki! Mul ei ol ko numero kymmenen koukku tosa varal - ja käsityäihmiset tiätävä, et simmosen kokkosel tehrä virtahevoil ja hippopotamuksil koristuksi, ei matalil naisil. Nii et antteks vaa, olen sit vajaan seittemän palloni kans runourest puhumas.

Muute o hotellihuane aika kiva: kaik Pasilan hotellit ol täys nii et munt laitettin tän keskustaha, misä täälläki ol niin täyt, ete ollu ko jotta glorious-sarjan hytei eiko mitä huanei tämä o. Sihe munt sit laitetti, yhreksäntten kerrokse, misä on kahte ilmasuuntta parveke ja kaks huanet ja ruakailuryhmä. Akkunast näky Foorumin kauppakeskus ja melkke Laitur 24. Mää olen kyl niim pal hotelloinu elämässän ja menny siin miäles pilal, et ei munsse oikke mikkä huane enä tee lähtemätönt vaikutust. Koton ja mail o ain ihanamppa. No jaa, on toi öljyfärimaalaus tosa seinäl sentä mukavamp ko ainaset painokuvat taik paljas maalisein. Nii ja Kalevala-runoriimittely hotelli Klaus Kurjen kokolattiamatos jäi kans miäle. Aamul kumminki kello soi kuurelt ja ajeta olema reipas suaras lähetykses.

Yhtä hiukka en nurku: hiano pääst houkuttama ihmissi kiartueel!

Remontuutissi kuulu see verra, et ko viimeks saatti kraanast tulema vett, ni nyy o viäl suihkukin kaupan pääl! Älläsin suihkukaapin tiilest - leivinuunist puretuist.

Mul jo keikkafiilinkit sihise kanne al ko sima päivä enne vappu!