Koko talve o Atso Almila säveltäny, Key ensemble harjotellu, Pualalanmäen koulu treenannu, mää jännittäny.
Ja tänä ol see päiv!
Jostan kaukka rupes kuuluma kirkast kaunist, yli-inhimillist äänt. Mist see tule? Mikä soitin tämä o? Ihmine! Ihmine soi!
Key ensemble ja Pualalankoulun musiikkiväki liukus Turun konserttitalon avaral laval.
Sit kohaht yleisö: Paikal ilmaantus Honkasen Teemu - Pohjoismaitten karismaattisin kuarojohtaja.
Nii see alko: Aapine - aakkossi niil, ko ymmärtävä jo pualest sanast.
Voi liikutust, voi ilo, voi ylevä ja aaltoileva! Tunti Aapise sävelis, kaikis tunteis.
Olis teilläki puntti tutissu, ko tommone olis hyäkänny halama:
Voi jestas!
Kiitos Salmiakki-aakkosist! Kiitos koko elämänkestäväst muistost!
Konserti lopuks kokonaine turkulainen konsertyleisö nouse seisoma ja ruppe zumpama!
Nyy mää olen kaik nähny!
Heli
PRIITTA RAISSIOST - Hulimaan viaraskirjalaine - kirjot seuravan yän jo niimpal riipasevan raportin konsertist, et julkasen sen nyy täsä, ko olen luva saanu!
"Kyl piissa kommentointti konsertist. Ensmäsenäs keskel ala-aula loisti färikäs Pampulapää Itte – voi ku kiva!
Yläaulas Y osti mul Aapise. See toimis hyvi liprettonas, ku Y ei viäl osannu Aapist ulkko eikä kaikist lauluist ai eka kuulemal saa selvä.
Jollan tappa ole ain pitäny Turun Konserttisali kalssianas, mut kui se nyt oliki niin tunnelmalline. Hulim pampula vilkkusiva jossa alariveil etuoikkial.
Laval kerrostus ja kerrostus ai vaa lissä laulutaitossi. Melkken katto asti. Viimeisenäs pikkassi plikoi ja poikki alas etumaisiks. Ja kaikitte etten kuarojohtaja vauhrikas selkä. Mikä mahro olla nimeltäs tämä komjas nuarmiäs, ku osas tehrä tairokka ÄXä ilmas? Honkasen Teemu!
Tartte myäntä, et Atso ossa säveltä. Mulleijol musikiselittämisentairoi, mut orotukse ja sen täyttymykse riamu oli mul ja kaikkjal valtoimenas. Kauhja RistiRiitta ku tahto taputta ja viheltä ja kuunnella sama aikka.
Loppuhuipennuksenas juaksi Pampulapääki laval hurrattavaks. See oliki urhia suaritus. Hän kyl tiäs joutuvas siäl halattavaks ja meni vaa. Ainakin kymmene halaust! Kyl mun syränt kylmäs.
Mut ei tämä viäl mittä, pahemppa oli tulos! Aankkorena oli TSETA - Z - Z- KAIKKIEN tartti ZUMPAta! Siin kohras Huli liukeni kattomo suajan takasi. Huakasin helpotuksest.
Siäl mee kaikki zumpatti, paitti Yks. Siäl etuoikkial ei pampulaka hiavahtanu. Mut arvan, et syrän zumpas enemmän ku koska!
KIITOS!"
Priitta
Toiset zumpamas, Heli ihailemas -kuvan otti Kristiina Elo.