Ajan ja ajan
kantatiä on
kapia ja kupera ko kylkluu
juur ja juur sil pysyn
aamukellases valos
katto
kaurapellol peura
peljäyttä
mut ei hyppä ette
kyssy vaa
ketä sää olet ko mun maitte ylitte ajat
mihe olet menos
ketä sää kaippat?
Olen eksyny
sarannet kertta täl samal reitil
Rautatiäntorilt
Mannerheimintiäl viäl mene
mut sit
Erottaja
Ratakatu
Annankatu
Skepparebrinken
mikä liä Frederik
kui taas Ratakatu
Annankatu
Lönnrot
ei voi olla tott
nyy näkky jo meri
takasi
niin kaua et
kellon kohralt sisäl
vahtmestar
pöytlampu alt
katto
pitkäripsine
kuulaskorvane
valpas ko pellon peura
kyssy
mihe menos
ketä kaippat?
Saan luvan
kiivet trapui
lyijyklasist
valon takka
katto
mun peuran taas
ketä kaippat
mihe menos?
Heli Laaksonen 2005
Ilmestyny Otavan talo sata vuotta 1906 - 2006 -nimises juhlateokses.
Otavan kivitalo täyt 100 vuat ja hee pyys mult jonku siihe liittyvän
runon. Mää en tilausrunoist tyk, mut joskus niist tuleeki jotta.
Otaval käynneist mul o jääny päälmäisen miäle
niitten porraskäytävän suur lyijyklasityä, misä on
hiano peura, Osmo Rauhalan tyä kuulema.